Ruotsin kielen kielikylpy

Kielikylpy on Kanadassa 60-luvulla syntynyt menetelmä, jota on käytetty Suomessa vuodesta 1987. Kielikylpypäiväkodissa lasten hoitajat puhuvat ruotsia, mutta ymmärtävät suomea. Lapsia ohjataan kielen oppimiseen ja käyttämiseen arkitilanteiden ja leikin kautta. Arkielämän kommunikoinnin kautta oppiminen tuottaa rohkeasti ruotsia puhuvia suomenkielisiä lapsia. Kielikylpy antaa lapsille hyvät valmiudet myös jatkossa muiden kielten oppimiseen. Päiväkodista lapset jatkavat usein kielikylpykouluun.

Espoossa ruotsin kielen kielikylpyä tarjoavat koulut ovat

  • Alakoulut: Westendinpuiston koulu, Päivänkehrän koulu ja Soukan koulu
  • Yläkoulut: Haukilahden koulu ja Espoonlahden koulu.

Varhaiskasvatuksessa aloitetun kielikylvyn edut

  • Neurologisten tutkimusten mukaan paras aika omaksua uusi kieli oman äidinkielen rinnalle on alle 9-vuotiaana. Uuden kielen ääntäminen ja kielen puhumisen taju opitaan parhaiten varhaiskasvatuksen aikana.
  • Kielikylvyn tavoitteena on, että lapset oppivat toiminnalliset taidot kielikylpykielessä samanaikaisesti kuin heidän äidinkielensä kehittyy. Lasten äidinkielen kehitys on samantasoinen kuin yksikielisillä lapsilla.
  • Kielikylvyssä lapset oppivat tuntemaan myös ruotsin kielen mukanaan tuoman kulttuurin ja lasten asenne muihin kulttuureihin ja kieliin kehittyy myönteisesti.
  • Varhaiskasvatuksessa aloitetun kielikylvyn myötä ruotsin kielen hallinta on usein riittävän korkealla tasolla, jotta lapsi voi jatkaa koulutaivaltaan täysin ruotsinkielisiin korkeakouluihin.

Kielikylvystä löytyy lisätietoa Vaasan yliopiston sivuilta. Kielikylpyopettajan koulutuksen voi suorittaa Vaasan yliopiston alaisuudessa.

Kielikylpyvanhemmuus

Kielikylpy ei edellytä lasten vanhemmilta ruotsinkielen taitoa tai sen käyttämistä kotona. Vanhempien tehtävänä on jatkaa suomenkielen käyttöä kotikielenä ja tukea lapsensa suomen kielen kehitystä ja rikastaa sanavarastoa esimerkiksi lukemalla suomenkielisiä kirjoja. Päiväkodin henkilökunnan kanssa vanhemmat asioivat aina suomeksi ja varhaiskasvatussuunnitelmat sekä -keskustelut käydään suomen kielellä. Samalla lapset näkevät ja ymmärtävät, että henkilökunta osaa myös suomea. Tämä luo lapsille turvallisen tunteen, sillä häntä ymmärretään myös omalla äidinkielellään. Päiväkodissa henkilökunta puhuu lapsille pääsääntöisesti ruotsia, mutta suuren surun tai ikävän tapahtuman yhteydessä apuna on suomea puhuva pehmonalle, joka kuiskaa lohduttavat sanat lapselle hoitajan sylissä.

Lapset omaksuvat ruotsin kielen yksilöllisessä tahdissa. Usein päiväkodin arjessa käytettävät tyypilliset fraasit, lorut ja laululeikit tarttuvat nopeastikin, mutta kukin lapsi aloittaa ruotsin kielen puhumisen omalla aikataulullaan. Vanhempana tärkeää on olla vertaamatta omaa lasta muihin kielikylpijöihin, sillä lasten yksilölliset ominaisuudet määrittävät sen milloin he ovat valmiita käyttämään ruotsin kieltä. Pidempään kielikylpyä käyneet ”förskolalaiset” toimivat päiväkodissa usein tulkkeina uusille kielikylpijöille ja tämä onkin ensimmäinen askel kohti ruotsin kielen käyttämistä puheessa.

Päiväkodeissamme toivomme vanhemmilta palautetta, niin kehityskohteista kuin positiivisistakin asioista, jotta toimintamme jatkuisi laadukkaana. Mutkaton vuorovaikutus vanhempien ja päiväkodin henkilökunnan välillä on toiminnallemme tärkeää.

Kasvatustieteiden tohtori Heidi Harju-Luukkainen on perehtynyt kielikylpyyn sekä opettajan, että tutkijan roolissa. Hänen kirjoittamansa julkaisu Sukellus kielikylpyyn tarjoaa perustietoa vanhemmille kielikylvystä ja valottaa lapsen taivalta varhaiskasvatuksesta kielikylpykouluun.