Ruotsin kielen kielikylpy

Kielikylpypäiväkodissa varhaiskasvatuksen opettajat ja hoitajat puhuvat ruotsia, mutta ymmärtävät suomea. Lapsen ei tarvitse osata ruotsia ennen päiväkodin aloittamista vaan kielen omaksuminen alkaa pikku hiljaa varhaiskasvatuksessa, kun lapsi kuulee ruotsia tavallisissa päiväkodin puuhissa. Lapsia ohjataan kielen oppimiseen ja käyttämiseen arkitilanteiden ja leikin kautta. Arjen kommunikoinnin kautta oppiminen tuottaa rohkeasti ruotsia puhuvia lapsia.

Kielikylpy on Kanadassa 1960-luvulla syntynyt menetelmä, jota on käytetty Suomessa vuodesta 1987. Kielikylpymetodilla on siten pitkät perinteet, se on luonteva tapa omaksua toinen kieli äidinkielen rinnalle, ja sitä on myös tutkittu paljon.

Kielikylpy antaa lapsille hyvät valmiudet myös jatkossa muiden kielten oppimiseen. Päiväkodista lapset jatkavat usein kielikylpyluokalle kouluun.

Espoossa ruotsin kielen kielikylpyä tarjoavat koulut ovat

• Alakoulut: Westendinpuiston koulu, Päivänkehrän koulu ja Soukan koulu
• Yläkoulut: Haukilahden koulu ja Espoonlahden koulu.

Varhaiskasvatuksessa aloitetun kielikylvyn edut

• Neurologisten tutkimusten mukaan paras aika omaksua uusi kieli oman äidinkielen rinnalle on alle 9-vuotiaana. Uuden kielen ääntäminen ja kielen puhuminen opitaan parhaiten varhaiskasvatuksen aikana.
• Kielikylvyn tavoitteena on, että lapset oppivat toiminnalliset taidot kielikylpykielessä samanaikaisesti kuin heidän äidinkielensä kehittyy. Tutkimusten mukaan lasten äidinkielen kehitys on samantasoinen kuin yksikielisillä lapsilla.
• Kielikylvyssä lapset oppivat tuntemaan myös ruotsin kieleen liittyvää kulttuuria ja lasten asenne muihin kulttuureihin ja kieliin kehittyy myönteisesti.
• Varhaiskasvatuksessa aloitetun kielikylvyn myötä ruotsin kielen hallinta on usein riittävän korkealla tasolla, jotta lapsi voi jatkaa koulutaivaltaan täysin ruotsinkielisiin korkeakouluihin.

Lapset omaksuvat ruotsin kielen yksilöllisessä tahdissa. Ensin kehittyy kielen ymmärtäminen ja vaikka lapsi ei vielä sanoisi sanaakaan ruotsiksi, hän saattaa jo ymmärtää paljon. Kielenomaksumisen tukena käytetään mm. eleitä, ilmeitä ja kuvia. Usein päiväkodin arjessa käytettävät tyypilliset fraasit, lorut ja laululeikit tarttuvat nopeastikin, mutta kukin lapsi aloittaa ruotsin kielen puhumisen omalla aikataulullaan. Vanhempana tärkeää on olla vertaamatta omaa lasta muihin kielikylpijöihin, sillä lasten yksilölliset ominaisuudet määrittävät sen, milloin he ovat valmiita käyttämään ruotsin kieltä. Pidempään kielikylpyä käyneet ”förskolalaiset” toimivat päiväkodissa usein tulkkeina uusille kielikylpijöille ja tämä onkin ensimmäinen askel kohti ruotsin kielen käyttämistä puheessa.

Kielikylpyvanhemmuus

Kielikylpy ei edellytä lasten vanhemmilta ruotsin kielen taitoa tai sen käyttämistä kotona. Vanhempien tehtävänä on jatkaa suomen kielen käyttöä kotikielenä ja tukea lapsensa suomen kielen kehitystä ja rikastaa sanavarastoa esimerkiksi lukemalla suomenkielisiä kirjoja. Päiväkodin henkilökunnan kanssa vanhemmat asioivat suomeksi ja varhaiskasvatussuunnitelmat sekä -keskustelut käydään suomen kielellä. Samalla lapset näkevät ja ymmärtävät, että henkilökunta osaa myös suomea. Tämä luo lapsille turvallisuuden tunteen, sillä häntä ymmärretään myös omalla äidinkielellään. Päiväkodissa henkilökunta puhuu lapsille pääsääntöisesti ruotsia, mutta suuren surun tai ikävän tapahtuman yhteydessä apuna on suomea puhuva pehmonalle, joka kuiskaa lohduttavat sanat lapselle hoitajan sylissä.

Lisätietoa kielikylvystä ja hyödyllisiä linkkejä

– Sukellus kielikylpyyn: perustietoa kielikylvystä vanhemmille. Julkaisu tarjoaa perustietoa vanhemmille kielikylvystä ja valottaa lapsen taivalta varhaiskasvatuksesta kielikylpykouluun. Kirjoittaja on kasvatustieteiden tohtori Heidi Harju-Luukkainen, joka on perehtynyt kielikylpyyn sekä opettajan että tutkijan roolissa.